Varmasti tosi moni on jossain törmännyt tähän sarjaan ja uskon, että monet ovat katsoneetkin. Itse olin kuullut monesti, että sarja on mielettömän hyvä, mutta vasta noin pari viikkoa sitten kaverini hehkutettua sitä, aloin itsekin mielenkiinnosta katsoa ensimmäistä jaksoa. Ekalla kerralla taisin ahmia 8 jakson edestä liikkuvaa kuvaa ja alle viikossa olin katsonut kaikki kahta viimeistä julkaisematonta jaksoa lukuunottamatta. Ja niin kuin monet tietävät (ja joudun itsekin harmikseni todeta) niin sarja päättyi viime lauantaina.
Mikä SKAM?
Skam on norjalainen nuorten draamasarja lukioikäisistä teineistä ja heidän elämästään. Sarja näkyy Suomessa vain Yle Areenassa ja avausjaksolla oli Suomessa todella suuret katsojaluvut nettisarjalle. Sarjasta on tehty neljä kautta, joista viimeisen kauden viimeinen jakso esitettiin 24.6. Jokaisella kaudella seurataan eri päähenkilöä. Yhdysvalloissa on tekeillä vastaava sarja.
Haluan kertoa teille syitä miksi kyseistä sarjaa kannattaa ehdottomasti käydä vielä Areenasta katsomassa?
- Vaikka Skam on käytännössä "teinisarja", saa siitä irti minkä ikäiset tahansa. Esimerkiksi meidän äiti on katsonut ko. sarjan kokonaan. :)
- Sarja opettaa suvaitsevaisuutta. Toisen kauden päähenkilö tulee kaapista ulos, ja siinä sivutaan mielenterveyshäiriöitä ja neljännen kauden tyttö on muslimi. Itse ainakin opin islamista paljon sarjaa katsoessa.
- Jaksot on lyhyitä, joten 4 kautta menee nopeasti katsoessa.
- Tarinat on mukaansatempaavia ja hahmoihin on helppo samaistua. Veikkaan, että jokaiselta löytyy joku hahmo, johon itse helposti samaistuu. Itselläni se oli ensimmäisen kauden päähenkilö Eva.
- Muihin nuorten sarjoihin verrattuna Skam kertoo todella aidosti nuorten elämästä. Mitään ei kaunistella.
- Nostalgiapläjäys lukioajoista. Herranjestas siitäkin on kohta kauan!
- Some on otettu vahvasti osaksi sarjaa, mikä on mun mielestä yks hienoimmista asioista nykyaikaisessa sarjassa. Sarjan hahmoilla on myös Instagram-tilit, jotka ovat päivittyneet samaa tahtia sarjan kanssa.
- Ruotsinkieli alkoi kummasti muistua paremmin mieleen ja meillä kuuluu joskus vieläkin "Fy faen" (koska kiroilu norjaksi ei ole yhtä paha, eihän?!)
Ootteko te katsoneet Skamia ja mitä tykkäsitte? :)
*Kirjoitus sisältää Affiliate-linkkejä, ja saan sen kautta rekisteröityneistä tilauksista pienen komission itselleni. Linkin perään olen sijoittanut sanan *klick.*
"Jokainen ymmärtää että siinä on järkeä."
Mä oon liittynyt silloiseen Ostohyvitys-palveluun jo vuonna 2015, ja nyt sain mun ensimmäisen 15€ bonuksen mun tilille, mikä on vähimmäissumma rahoja tilittäessä. Alkuaikoina missasin vaikka kuinka monet bonukset, koska en muistanut tarkistaa olisinko voinut saada bonuksia. Nykyään kuitenkin tarkistan aina ennen nettiostosten tekoa löytyykö kauppa Bonuswaysta.
Bonuswayn käyttäminen on simppeliä. Kirjaudut ennen nettiostosten tekoa Bonuswayhin ja etsit heidän sivuiltaan kaupan, jossa aioit asioida. Kun olet siirtynyt kauppaan Bonuswayn kautta, saat myöhemmin ostoksistasi bonukset omalle bonustilillesi.
Mä oon liittänyt mun Facebook-profiilin mun tiliin, joten kirjautuminenkin on superhelppoa. Bonuswayssa on tällä hetkellä yli 800 verkkokauppaa. Näet sivuilta juuri alkaneet alennusmyynnit, saat alennuskoodeja ja joskus verkkokaupat korottavat bonuksiaan, joten niitäkin on helppo seurata ja kerätä normaalia enemmän bonusta.
Tilasin itelleni vasta laukun Zalandolta ja tämän kesän häihin hameen Nelly.comista. Äitienpäivälahja tilattii Adlibrikseltä ja oon usemmasta kaupasta tilannut itelleni kenkiä. Viime kesänä varasin mun Pärnun matkan Matkavekan kautta ja Pizzaonlinesta ruokaa tilatessaan saa myös bonusta.
Kesäalennukset on vasta alkaneet, verkkokaupoilla on hyvät alennukset ja helposti tulee ostettua netin kautta jotain. Silloin kannattaa ehdottomasti hankkia vähän takaisin alennuksiin käyttämistään summista. Kannattaa liittyä Bonuswayhin (*klick) ja ensimmäisestä ostoksestaan saa 10€ liittymisbonusta (jos liityt antamani linkin kautta).
Kaunis elämä -blogin Aino-Kaisa kirjoitti joku aika sitten positiivisuudesta ja haastoi meidät muutkin ajattelemaan arjen positiivisia ajatuksia. Itse ajattelin, tässä bussissa istuessani ja matkatessa kohti mökkiä, kirjoitella teille pari riviä aiheesta mun näkökulmasta.
Mua kuvaillaan usein ulkopuolisten toimesta rauhalliseksi ja iloiseksi. Oon myös kuullut, että tartutan helposti iloisuuden muihinkin. Oon omasta mielestäni iloinen, yleensä myös positiivinen ja tällä hetkellä onnellinen.
Tajusin tässä bussissa istuessani, että postaukseen suunnittelemani kuvat ovat tietokoneella kotona. Way to go!
Mussa on myös se negatiivinen ja ehkä vähän myrtsi puoli, mutta niinhän se on jokaisella. Eikä se onneksi nosta päätään kuin silloin tällöin. Esimerkiksi eilen frisbee golf -radalla, kun vieläkään se kiekko ei tahdo lentää sinne minne haluan.
Mua on nykyään alkanut häiritsemään jossain määrin ihmisten negatiivisuus, sillä uskon että niin positiivisuus kuin negatiivisuuskin on helposti tartutettavissa muihin. Ja huomaan, että itsekin imen helposti muista näitä tuntemuksia.
Yritän kuitenkin mahdollisuuksien mukaan pysyä aina positiivisena. Joskus siihen tarvitaan vähän apua, kuten itsetäytettävä onnellisuus-taulukko bujossa tai rohkaiseva quote kehyksissä hyllyn päällä. Mitkä asiat mut tällä hetkellä tekee onnelliseksi?
- Juhannus mökillä.
- Perhe ja sukulaiset, viime viikonlopun synttärit oli niiiin kivat.
- Auringonpaiste. Silloin harvoin kun sitä näin juhannuksena näkyy.
- Uudet Mary Kayn ihonhoitotuotteet ja alkava konsultin työ. Ja jo nyt parantunut ihon kunto.
- Toisen tekemä aamupala. Tai iltapala.
- Kesä ja kukkaset. Vihreä luonto on niin kaunis.
- Kaverit. Muutamat kesäjuhlat tulossa joita odotan kovasti. Pääsen viettämään kunnolla aikaa kavereiden kanssa.
- Lähestyvä muutto. Asutaan nyt ensimmäisessä yhteisessä asunnossa, mutta tästä tulee meidän eka yhteinen muutto. Oon innoissaan myös uudesta kaupungista.
- How I met your Mother -sarjan seuraaminen iltaisin kullan kainalossa.
Juhannus tulee usein vietettyä jossain mökkimaisemissa, ja vaikka ei kaupungin yöhön ole suuntaamassa niin on kiva vähän ehostautua. Itselle se tarkoittaa jotain raikasta ja helppoa meikkiä, jonka tekemiseen ei tuhraudu hirveästi aikaa.
Kesällä käytän muutenkin kevyesti meikkiä ja tämän juhannusmeikin halusin kruunata raikkaalla vaaleanpunaisella. Lähes samaa sävyä niin luomissa, poskipäillä kuin huulissakin - tämän kesän trendien mukaisesti.
Mitä muuta kannattaa huomioida juhannusmeikissä?
1. Puhdista kasvot huolellisesti. Vaikka et käyttäisikään juhannuksena tippaakaan meikkiä, kerää kasvot epäpuhtauksia esimerkiksi nuotion savusta ja ei-niin-puhtaasta järvivedestä. Jos vettä ei ole lähettyvillä, niin kasvot puhdistaa helposti esimerkiksi misellivedellä.
2. Kosteuta iho. Jottei iho aivan kuivuisi auringossa, niin muista levittää kosteusvoide iholle aamuin illoin. Muista myös juoda tarpeeksi vettä ja helli myös vartalon ihoa kunnon voiteilla.
3. Aurinkosuoja. Vaikka juhannussää jäisi vain pilviseksi, niin muistathan silti käyttää aurinkosuojaa. UV-säteily läpäisee myös pilvet. Jos kosteusvoiteesi ei sisällä aurinkosuojaa, niin muista levittää aurinkorasva imeytyneen kosteusvoiteen päälle. Muista suojata myös huulet.
4. Aurinkopuuteri antamaan väriä. Mökillä on ihan turha läträtä meikkivoiteen kanssa. Jos haluaa kuitenkin antaa kasvoille edes jonkinnäköistä väriä, niin sipaise aurinkopuuteria antamaan kasvoille kaivattua rusketuksen tuntua. Jos taas haluat raikkaamman ilmeen, niin lisää persikkaan taittavaa poskipunaa.
5. Vähemmän on enemmän. Raikas look syntyy helposti kevyellä sipaisulla ripsiväriä, kulmakynällä ja huulipunalla. Pinkkiä punaa voit hyödyntää myös poskipunana ja kulmakynällä saa rajattua silmät tai piirrettyä hauskoja pisamia. Tein viime viikolla helpon viiden tuotteen meikin videolle.
Mä otin luomivärit tänään essenceltä, poskipunat tosta samasta paletista, vähän peitevoidetta silmien alle, (ripsivärit ja kulmaväri ei päässeet kuvaan) ja huulille Maybellinen huulipunaa ja vähän kiiltoa päälle. Kesällä saa panostaa pinkkiin!
Viime viikko oli yhtä haipakkaa. Maanantaina ryhdyin kevytyrittäjäksi, keskiviikkona ihonhoitokonsultiksi (kiitos Annin :D) ja perjantaina mittariin kilahti neljännesvuosisataa elettyä elämää. Viikonloppu oli pelkkää juhlaa, yllättäen myös festarinytäyteistä sellaista (kiitos iskän). Kiitos kaikille viikonlopun juhlijoille! Ei ollut viikonloppuna ikäkriisistä tietoakaan! :D
Nyt taas kohti uutta viikkoa. Vajaamittaista sellaista (kiitos juhannuksen).
Kerroinkin jo Facebookissa, että testasin Smiling Forever -blogin Suvin jakamaa villiyrttilevitteen ohjetta. Samalla yrttien hakureissulla (omalta pihalta) pelastin myös nokkosen lehtiä pienen pussillisen. Aikaa ei ollut paljon, sillä yritin pelastaa kaikki yrtit ennen kuin Petja iski ruohonleikkurin kanssa nurmelle. Ei tarvinnut kuitenkaan ihan ruohonleikkuria pakoon juosta. :D
Tein viime kesänä ensimmäisen kerran itse nokkoslettuja ja tykästyin kovasti. Ainoa vaan, että nokkosten puhdistukseen tai oikeastaan lehtien repimiseen varsista menee aika paljon aikaa. Itse yritin suorittaa toimenpiteen samalla kun katsoin televisiota. Nokkosletut maistuu musta aika samalle kuin pinaattiletut, joten kannattaa rohkeasti testata.
Nokkoset kannattaa aina kerätä nuorena, kun lehdet ei ole vielä pistäviä. Tai sitten vähän vanhemmista voi kerätä yläosasta n. 5cm pätkiä. Autotien vierestä en lähtisi keräämään, mutta omalta pihalta ja muuten puhtailta paikoilta.
2 munaa
5 dl maitoa tai laktoositonta maitojuomaa
2½ dl jauhoja
1 rkl öljyä
1 tl suolaa
1½ l nuoria silputtuja nokkosenlehtiä (n. 1,5 dl ryöpättynä)
- Huuhdo nokkoset, kiehauta n. 5min, jäähdytä, painele esim. siivilää vasten kuiviksi ja pilko.
- Vatkaa munat kulhossa ja lisää muut aineet. Vatkaa sekaisin. Anna turvota n. ½ tuntia.
- Paista pieniksi letuiksi.
Tämän viikon perjantaina olen neljäsosavuosisadan vanha. Lähempänä 30 kuin 20 vuotta. Oikeasti aikuinen. 25-vuotias. Ja minulla on tietynlainen ikäkriisi menossa.
Yläasteen lopussa tai lukion alussa muistan miettineeni että haluan ensimmäisen lapsen noin 24-vuotiaana. Meidän äiti on ollut 26, kun minä esikoisena synnyin ja minusta se oli hirveän vanhana. Jälkikäteen ajateltuna meidän äiti oli minun ikäisenä jo naimisissa. Olenkohan arvellut 25-vuotiaat liian aikuisiksi silloin aikoinaan? Ei minusta tunnu nimittäin hirveän vanhalle. Oikeastaan ei kauhean paljon vanhemmalle kuin 22-vuotiaanakaan.
1-vuotis syntymäpäivä
Toisaalta minun ikäiset ovat vasta nyt ruvenneet menemään naimisiin. Lapsia kuitenkin on suht samanikäisille siunaantunut jo parin vuoden ajan. Oma elämäntilanteeni ei kuitenkaan vielä huuda kumpaakaan, eihän meillä ole vielä vuottakaan seurustelua takana. Silti tulee miettineeksi, että olenko kuitekaan saavuttanut tarpeeksi ikävuosiini nähden.
7-vuotis synttärit
Luin keskustelupalstoja eilen illalla ja etsin kohtalotovereita. Huomasin, että moni kamppailee samojen ajatusten kanssa. Ihan kuin meille olisi syötetty sellainen oletus, että 25-vuotiaana pitäisi olla perhe, oma talo, ammatti, unelmien työ, auto ja pari koiraa. Ja en väitä ettei joillain olisikin. Mutta luodaanko tuolla jossain paineita siitä, että jos et ole näitä hankinnut (ainakaan suurimmaksi osaksi) niin et ole menestynyt. Tai ainakin 25-vuotiaana pitäisi jo miettiä, että sinulla on enää viisi vuotta aikaa saavuttaa ne. Onko 25 niin lähellä kolmeakymppiä että iskee kriisi?
Löysin eräältä keskustelupalstalta tämän:
Loppujen lopuksi suurimman osan elämä rakentuu samoista palikoista. Ei sillä ole väliä missä järjestyksessä ne pinoaa.
Kakunleikkuu 9-vuotiaana
Mihin meillä nuorilla on niin kiire? Ihmisillä tuntuu muutenkin olevan koko ajan kiire kaikkialle. Aikaa on olevinaan liian vähän. Vai onko meillä liikaa asioita, joita haluaisi tehdä? Ja ikään kuin pitäisi olla tehtynä. Onko elämä liian rajallinen aika sille kaikelle mitä haluamme tehdä täällä ollessamme?
Ei niillä kolmekymppisillä ollut välttämättä ennenkään autot ja asuntolainat hankittuna. Mutta miksi tuntuu, että tässä maailman ajassa kaikki pitää olla jo hankittuna siihen mennessä? Mitäs me meinasimme tehdä sitten loppuelämän? Vai onko tarkoituksena tehdä kaikki mahdollinen pois alta jos poistuukin tästä ajasta ennen aikojaan?
2003 täytin 11 vuotta
Mistä mun ikäkriisi sitten koostuu? Ulkonäköpaineita minulla on joo välillä mutta ne eivät oikeastaan liity ikään. Yleensä minua kun luullaan nuoremmaksi kuin olen. Viime kesänä huomasin omaavani kunnon naururypyt silmien ympärillä, mutta vuodessa niihin on hyvin kerennyt tottua. Nehän on vaan elämän matkamuistoja.
Mitä sitten niihin saavutuksiin tulee, niin päällisin puolin olen omaan tilanteeseeni tyytyväinen. Mulla on ammatti, ihana avomies, katto pään päällä ja auto, jolla ajaa. En tiedä kuitenkaan olenko ihan oikealla alalla koska mua kiinnostaa niin moni asia ja oon aika monessa asiassa myös hyvä. Enkä ole tällä hetkellä myöskään töissä. Ja jotenkin tuntuu, että jostain ulkopuolelta tulee jonkinlainen paine siihen mitä tulee perheasioihin. Ei kuitenkaan omasta lähipiiristä, ehkä yhteiskunnasta.
18-vuotiaana siskon kanssa
Välillä ikäkriisi loistaa poissaolollaan. Mietin voinko muuttaa palvelutaloon ja jutella mummojen ja pappojen kanssa sodasta kaiket päivät. Välillä tekisi mieli kuitenkin repäistä: muuttaa ulkomaille, opiskella baarimikoksi, surffata ja hypätä benjihypyn. Ja oikeasti en kyllä halua tehdä mitään noista! En oikestaan tunne itseäni enää kovin nuoreksi, mutten myöskään hirvän vanhaksi.
Ehkä loppujen lopuksi kaikki on nyt siis hyvin! Pitäisi osata vaan nautiskella vielä kun on nuori - niin ne siellä keskustelupalstoilla kirjoittivat. Koska lopulta aina kuitenkin haikaillaan menneitä. Mut kivempi niiden aikojen perään on haikailla, jos ne ovat olleet merkityksellisiä ja täynnä elämää. Oli sitten asuntolaina, lapsia, puoliso tai ei mitään näistä.
2 vuotta sitten Halkosaaressa ihastelemassa auringonpaisteen vaihtumista myrskyksi
Mä käytän kesällä paljon vähemmän meikkiä kuin normaalisti, ja niin varmasti tekee moni muukin. En halua tukkia ihohuokosiani jatkuvasti eri tuotteilla, joten kesällä annan ihon hengittää. Pitäisi opetella kyllä sama talvellakin. Mieli tekee kuitenkin vähän ehostautua, joten sitä varten minulla on 5 tuotetta, joiden avulla saan tehtyä kevyen mutta raikkaan meikin. Joskus käytän näistä vain kahta tuotetta ja joskus otan esiin koko arsenaalin. Kokeilkaa tekin kotona, jos tekee mieli heittää kesäksi isoin meikkipussi nurkkaan.
Aloitteleva bloggaaja joutuu usein miettimään syitä blogin aloittamiselle ja kirjoittamiselle. Sitä olisi hyvä miettiä myös pidempään bloganneena ja minulla syy on se, että haluan jakaa tietojani ja taitojani eteenpäin muille.
Moni ei välttämättä tiedä, että minulla on jonkun verran tietoa kengistä ja jaloista, olinhan yli 1,5 vuotta kenkämyyjänä. Ja moni varmaan ajattelee ettei kenkiä ostaessa tarvitse juuri mitään tietoa kengistä, kunhan ottaa koon mikä vastaa omaa jalkaa. Mutta jos olet huomannut ettei vaateostoksillakaan tämä aina päde niin ymmärrät varmaan miksei se toimi kenkienkään kanssa. Annanpa teille siis muutaman vinkin uusien kenkien valintaan!
Ballerinat
Ballerinojen pitäisi istua kuin hansikkaat, ei puristaa tai olla liian löysät. Aina kannattaa kokeilla kenkää molempiin jalkoihin (oli kyseessä millainen kenkä tahansa), jalat eivät ole identtiset.
Ballerinoissa kengän kärkeen ei tarvitse jäädä paljoa ylimääräistä tilaa. Joskus kuitenkin kengän kärki saattaa tuntua ahtaalta jos kärki on matala, mutta varpaankyntesi osoittavat ylöspäin. Kärjestä tilaviakin ballerinoja kuitenkin on. Silloin täytyy kuitenkin muistaa, että joutuu ehkä tinkimään ulkonäöstä.
Kapeajalkaisten on ehkä vaikea löytää sopivia ballerinoja, sillä "reunoihin" saattaa jäädä ylimääräistä tyhjää tilaa. Kapeitakin ballerinamalleja on, kysy rohkeasti myyjältä heidän kaupan valikoimista. Sama juttu leveälestisillä (kuten minulla). Olen tästä johtuen tykästynyt kangaspäällysteisiin ballerinoihin, jotka antavat sopivasti tilaa leveälle jalalleni. Saman asian ajaisi nahkaiset ballerinat.
Korkokengät
Varpaat liukuvat helposti korkokengässä ihan kengän kärkeen, joten joskus (Huom! Joskus!) normaalikokoasi pienempi koko voi olla jopa parempi. Kenkä ei saa kuitenkaan puristaa. Jos kengässä tuntuu olevan liikaa tilaa, niin kannattaa kokeilla päkiän alle puolipohjallista, joka "vie tilaa" kengästä ja nostaa samalla jalkaa ikäänkuin taaksepäin. Muista että samalla kengästä tulee kärjestä ahtaampi.
Jos kantapääsi nousee avokkaassa - eikä väljyyttä ole kuin korkeintaan puolisenttiä - kannattaa kokeilla kengän sisäpuolelle liimattavaa sukansuojusta. Se helpottaa pitämään kantapään paikallaan, jottei se nousisi enää ylös. Päältä umpinaisissa korkkareissa (ei avokkaat) vaikuttaa myös jalan "rintavuus" eli miten paksu/ohut jalka on jalkapöydän päältä.
Jalan lesti eli päkiän kohdalta mitattu leveys vaikuttaa taas siihen minkä mallisiin kenkiin kannattaa paneutua. Leveälestisille on ihan omia kenkiä ja kapeajalkaisten kannattaa taas kääntyä henkilökunnan puoleen.
Jalalle optimaalinen korko on noin 3-4cm, joka ei rasita tervettä jalkaa kovinkaan paljoa. Tätä korkeammat korot alkavat jo vaikuttaa painon jakautumiseen jalkapöydällä ja voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia jatkossa.
Lenkkarit/Tennarit
Umpinaisissa kengissä (tennarit yms. nauhakengät) on taas hyvä jos pisimmän varpaan jälkeen tyhjää tilaa jää noin 0,5 - 1,5 cm. Eli tyhjää tilaa saa olla. Kunhan varpaat ei osu kärkeen, tai hankaa sivusta! Idea on sama kuin korkokengissä, jalka työntyy kävellessä hiukan kärkeä kohti. Ja pieni tila kärjessä estää varpaita tai varpaidenkynsiä hankautumasta kävellessä.
Jalka turpoaa kuitenkin päivän mittaan, ja varsinkin seisomatyötä tekevällä ja pitkiä matkoja kävelevillä, joten kengässä on hyvä olla jalalle tilaa turvota. Ja jalka turpoaa lähinnä leveyssuunnassa. Tämäkin on hyvä ottaa huomioon sopivaa kenkää valitessa.
Materiaalit
Nahkakengät antavat aina periksi, sillä nahka venyy helpommin. Mitä pehmeämpi nahka niin sitä nopeammin ja helpommin se mukautuu jalan muotoon. Keinomateriaalit antavat huonosti periksi, joten jos tuntuu että kenkä yhtään puristaa jo kaupassa kokeillessa niin on paras jättää se hyllyyn.
Nahkakengät hengittävät kaikista parhaiten ja keinomateriaalit huonoiten. Kovasti hikoavalle jalalle paras materiaali on siis kokonahkainen kenkä. Mokka- ja nupukkinahalliset kengät ovat hyvin herkkiä kosteudelle ja tahroille. Kaikkia nahkakenkiä onkin hyvä suojata ja hoitaa. Ihan niin kuin omaa ihoaankin hoidetaan. Siitä lisää seuraavassa kenkäpostauksessa.
Kesän ensimmäinen päivä. Olin pukenut tänään kesäpaidan päälle. Ensimmäistä kesäpäivää varten.
Housunlahkeeni paljasti nilkat. Viime vuonna etelästä hankkimani rusketusraita näkyy vielä nilkassa.
Heräsin tänään auringonpaisteeseen.
Niin kirjoitin tänään myös Instagram-kuvaani. Viikon takaisessa kuvassa ei kuitenkaan ollut sama aurinko. Tai mistä minä sen tiedän. Samalla tavalla se käyttäytyi kun tänäänkin.
Se ei oikein tiennyt onko kesä vai ei. Välillä aurinko paistoi ja välillä ei. Ehkä se itki. Maa on ainakin märkänä.
Ei se kesä tullutkaan vielä tänään. Jospa huomenna.
