Negatiivinen sometus on perseestä!!

Like. Pin it. Heart it. Retweet it. Share this. Comment.

VAROITUS! TÄMÄ ON ERITYISEN PITKÄ BLOGITEKSTI. :D

"Herranjestas, miten paljon mulla menee aikaa somettamiseen päivittäin." Näin mä tässä yks päivä mietin. Aamulla kun herään niin ekana otan puhelimen käteen. Yritän perustella itelleni sitä sillä, että herään paremmin kun tuijotan luurin näyttöä hetken ennen ku nousen. "Hetken." Ei se kyllä mikään hetki oo. Pahimpina päivinä saattaa mennä jopa tunti, jos siis ei tarvitse lähteä mihinkään. Sama tapahtuu illalla ennen kuin käyn nukkumaan. Kaikki alkaa jo ennen kuin pääsen edes peiton alle. Ja siellä sama jatkuu vielä ties miten kauan.

Mut onks tää edes niin paha. Ainiin no, unohin tietenkin kaikki ne hetket kun käyn puhelimellani facebookissa ja instassa pitkin päivää. Mut en siltikään sanois et mun tilanne on ees paha. Musta se vaan on asia, mikä kuuluu tämän päivän maailman myllerrykseen. Enkä usko, että tää jää tähän. Koko ajan tulee uusia sovelluksia. Pitää vaan löytää ne oikeat kanavat itelleen. Ja ehkä lähteä joskus mukaan johonkin yhtä suureen kuin Facebook, jos sellainen vielä tulee.

Sanoin että pitää löytää itelleen ne sopivimmat sovellukset, koska kaikki vaan ei sovi kaikille. En esimerkiks koe Twitteriä omakseni. En jaksaisi twiitata joka hetki, enkä keksiä aina nasevia, lyhyitä twiittejä. Tuntuu että Facebookiinkin pitää kirjoittaa kaikki suht lyhyesti. Ainakin kun vertaa blogin kirjoittamiseen! :D Instagram ei ole paikka niille, jotka ei tykkää ottaa kuvia. Ja Tinderi ei ole paikka varatuille! ;)

Mä ite käytän Facebookia, Instagramia (kahdella tilillä), Pinterestiä, Youtubea, Bloggeria, WhatsAppia, Spotifyta ja We Heart It:ia. En kyl tiiä pitäiskö noita kaikkia laskea sovelluksiks tai sosiaaliseks mediaks, mut ne on sitä ainakin suurimmilta osin. We Heart It:ia käytän kaikista vähiten, sillä koen Pinterestin hyvin samanlaiseks mut helpommaks ja paremmaks. Blogger mulla on ladattuna sekä puhelimeen että tablettiin, mutta en ite ainakaan saa laitettua siinä kuvia niin kun haluisin. Siks se toimiikin enemmän sellasena hätävarana, jos ei muuten pääse bloggaamaan ja tulee polttava tarve kirjottaa. Käytän oikeestaan kaikkia noita eniten puhelimella ja tabletilla. Harvoin enää käytän noista mitään koneella, ehkä facea ja pinterestiä joskus koulussa.

Musta on tullut puolen vuoden aikana kuitenkin facen, instan, pinterestin ja youtuben suurkuluttaja. Katson Youtubesta videoita lähes poikkeuksetta joka päivä. Mutta en ihan mitä tahansa videoita. Joka ilta mun iltarutiineihin kuuluu SacconeJoly:n vlogin katsominen. Irlantilainen perhe, joka sai juuri toisen lapsensa, vloggaa joka päivä ihan arkisesta elämästään. Ja oon niin koukussa! En tiiä onko mulla vauvakuume (perheen lapset on n. 1,5vuotta ja 1kk vanhoja) vai mikä niissä koukuttaa. Mutta mun on pakko aina kattoo ne. Jos joku ilta jää kattomatta, niin katon sen heti ensimmäisenä aamulla. Iltasin saatan kattoo sen 15minuutin pituisen pätkän samalla kun pesen silmämeikkejä tai pesen hampaita. 

Toiseks eniten katson varmasti Tone It Up:in treenivideoita. Oon nyt taas saanu liikunnan iloista kiinni TIU-tiimin ansiosta, ja pakko sanoo että ne tytöt osaa motivoida. Niitten videot on monipuolisia, iloisia ja tehokkaita, ja oon ilonen että tilasin niitten uutiskirjeen!

Kolmanneks eniten ja kaikista kauiten oon kuitenkin seurannut Youtuben kauneusguruja Missglamorazzia ja FleurDeForcea. Ingrid alias Missglamorazzi on Jenkeistä ja Fleur UK:sta; molempien videot inspiroivia, positiivisia (varsinkin Ingridin) ja herättävät kovat ostoshimot! :D Tytöt on hyviä kavereita keskenään ja tekevät samantyylisiä videoita: meikkausta, vaatteita, ostoksia, reseptejä, normivloggausta, kauneusrutiineja ja paljon muuta. Enkä jotenkin malta uskoa että oon seurannu molempia jo yli kaks vuotta Youtubessa. Kertoo paljon mun mielestä tyttöjen videoiden laadusta, jotka on mun mielestä vaan parantuneet ajan myötä.

Tämän lisäks seuraan satunnaisesti muita kauneusvloggaajia ja muutamia "artisteja", jotka siis laulelevat kotonaan covereita tai omia kappaleitaan. 3C:tä: Christina Grimmie, Cimorelli ja Connie Talbot, näin muutaman mainitakseni. Ja 98%:sti katon vaan englanninkielisiä videoita, en oikein tiedä miks. Mut uskon et se on auttanu mun omassa englannin kielen lausumisessa.

Pinterestiä selaan usein aamuisin ja iltaisin, ensin ne mitä itse seuraan ja sitten vielä suositut-välilehden. Selaan sitä yleensä vain huvin vuoksi, mutta joskus menen sinne etsimään jotain tiettyä. Niinkuin helppoa juhlakampausta, asukokonaisuuksia, hiusvärejä, quoteja, sisustusideoita, reseptejä, treeniohjeita jne. Veikkaampa että mitä tahansa Pinterestistä etsii, niin sen löytää sieltä. Pinterestin kuvat on ihanan inspiroivia, värikkäitä, superhienoja ja hyödyllisiä. Mulla on aika vähän tauluja, joihin kuvia pinnaan, mutta lisää tulee aina tasaisin väliajoin. Musta on helppo välillä myös painaa sielllä vain tykkää-nappia ja sitten myöhemmin selailla sopisiko niistä jotkut mun tauluihin. Ja kun meen ensi kerran kampaajalle, niin voin vaan ottaa Pinterestistä tauluni "Fabulous hair", ja näytän sieltä minkä tyyliset hiukset haluan. Niin helppoa ja ihanaa! <3

Istagram on mulla tosiaan käytössä sekä puhelimessa että tabletilla, ja molemmissa on eri käyttikset koko ajan päällä. Mun puhelimessa on tietenkin mun oma henkilökohtainen tili ja tabletilla mun blogin Insta-tili (jos et oo käyny vielä seuraamassa, niin löytyy nimim. fashi0nette!). Molemmat aika kovassa käytössä, henk.koht tiliäni seuraan hieman useammin päivässä. Mun blogin insta-tilillä seuraan bloggaajia, joiden blogeja yllättäen luen, muotilehtiä, vaatekauppojen official ja local tilejä sekä Youtube-gurujeni tilejä. Ja omalla tililläni luonnollisesti kavereitani. Näin pysyy oma elämä ja "blogielämä" erillään, vaikka molemmat mun elämiä onkin. Mä ite vaan koen sen helpommaks noin.

Sitten siihen somekanavaan, jonka takia sain vimman kirjottaa tätä. Tai ajattelin kirjoittaa noista käyttämistäni sovelluksista muutenkin, mutta päivän avautuminen tulee nyt tässä. Facebook on PASKA! Siellä ei enää tapahdu oikeastaan mitään. Tapahtumakutsut tulee sinne, se on ihan ok, mutta kaikki jakaa siellä vaan linkkejä muille sivustoille, muiden ihmisten videoita, ja loput onkin sitten yleensä paskanjauhamista niiltä ketkä ei pääse muualle purkamaan. En tarkoita etteikö niin saisi tehdä. Sitä varten se Fb on, siellä voi kertoa mitä itselle kuuluu ja mitä itse tekee. Mutta suurin osa kirjoitetusta tekstistä jota ainakin mä nään siellä, on negatiivista, masentavaa tai jotain siltä väliltä. On myös niitä, jotka kirjoittavat perusneutraaleja tai hauskojakin päivityksiä, mutta näitä on varmasti alle puolet mun uutisfeedistä.

Oon kyllästynyt Facebookiin, ainut syy oikeastaan miksi roikun siellä on se, että kaikki muutkin, osalla mun kavereista ei ole kuin fb-tili (ainut paikka missä siis voin pysyä kärryillä mitä kaverini tekevät, sillä tekstiviestejähän ei ole keksitty!) ja luokan/firman/työporukan asiat hoidetaan siellä. Eihän niistä nyt voi jäädä pois. Sitä vartenhan sinne kaikki alunperinkin menivät; kun kaikki muutkin! Näin kärjistetysti ajateltuna.

Vaikka uutisvirtaani tulee hassuja kissakuvia, videoita ympäri maailmaa tärkeiden asioiden puolesta ja tämän hetken tärkeimpiä uutisia linkitettynä etusivulleni, niin niitä tuntuu olevan jo aivan liikaa. En jaksa avata niistä jokaista, ja osa tärkeistä, hyvistäkin asioista menee varmasti niin ohi kuin olla ja voi. Sille ei vaan voi mitään. Varmaan noin vuosi sitten, oli helppo erottautua etusivun uutisfeedissä jos linkitit sinne jonkun uutisen tai videon. Nykyään se on varma tapa mukautua massaan. Nykyään erottuu varmasti paremmin positiivisella kirjoituksella, jossa on sanomaa. Niitä mä ainakin luen ihan mielellään.

Eräs asia, joka kuitenkin siellä Fb:ssä vaivaa on yleinen negatiivisuus. Sen jälkeen kun oon selannu yltiöpositiiviset Youtube-seurattuni, Pinterestin inspiroivat juhlakattauskuvat ja Instagramin hymyilevät selfiet, niin facebook alkaa tuntua masentavalta paikalta. Varsinkin kun siellä se negatiivisuus tulee itse niistä ihmisistä. Annan muutaman esimerkin. Laitoin n. vuosi sitten itsestäni ennen-jälkeen -kuvan facebookiini, olin värjännyt ensimmäistä kertaa latvani ombre-värillä. Noh, ei mennyt kauaa kun sieltä tuli muutama "en huomaa eroa"-kommentti. Näistä 100% taisi olla miespuolisia henkilöitä, joista kukaan ei ole minulle mitenkään läheinen ystävä. Vuosi tai kaksi sitä ennen, kirjoitin statukseeni jotain painojen kanssa leikkimisestä (veljeni oli näin hajoittanut kattolamppunsa). Eikä mennyt kauaakaan kun ei-niin-läheinen-miespuolinen-facebook-kaverini kommentoi statustani: "näkeehän tuosta perseestä kaikki että se on hankittu jossain muualla kuin salilla". Tämä kaveri ei lopettanut yhteen kertaan, joten hän on nykyään ex-facebook-ystäväni! Tänään kävin Loreal Paris Finlandin facebook-sivuilla. Suurin osa oli reklamaatioita, valittamista, pilalle menneitä hiuksia sun muuta ikävää.. Monet kommentit tai kirjoitukset olivat jopa samoilta henkilöiltä. Jokaiseen oli vastattu asiallisesti Lorealin toimesta, että reklamaatio tilanteissa kannattaa olla yhteydessä Lorealin kuluttajaneuvontaan, yllättäen. Ja urputus jatkuu..

MIKSI?!?! Ensinnäkin suurin osa näistä vittuilevista, näsäviisastelevista, ärsyttävistä Facebook-kiusaajista on ainakin minun kohdallani miehiä. Minä olen nainen! Miksi helvetissä pitää tulla minun kuviini ja statuksiini vittuilemaan, jos ei miellytä niin poista vaikka niistä helvetin kavereista. Oonko oikeesti niin ärsyttävä vai ootteko jotain vitun salaisia ihailijoita, miksi pitää jakaa negatiivista ilmapiiriä toiselle. Mitä siitä saa??? 

Tiedän että itekkin tykkään välillä jauhaa. Se on stressiä lievittävää, ihmisiä lähentävää (jos ei lasketa jauhannan kohdetta) ja puhdistavaa! Jos jokus ärsyttää, niin ainakin naisena teen sen mielummin niin etten pilaa kenenkään muun päivää. Onko näillä miehillä sitten aivan erilainen kuva tästä; muille saa aukoa ja vittuilla, vai onko mun kohdalle vaan sattunu ne kaikkein älykääpiöimmät facebook-"ystävät". En tiedä! Lorealin sivut olivat taas täynnä naisten valitusta. Ja siitä päätellen että useat kirjoittivat sinne kuin harrastuksenaan noita reklamaatioita, niin he taitavat vain olla näitä "Valitan kaikesta"-ihmisiä. Musta tuntuu, että naisten yleinen tapa on kuitenkin puhua selän takana.

Oon tehny itelleni kuitenkin säännön, jos ne ei kerrasta lopeta tai varsinkaan sitten jos vittuilet takas, niin ulos vaan. Ei sellasia ihmisiä voi kutsua kavereiks, ei edes facebook-sellasiks jos ei osaa käyttäytyä. Ne pahottaa mielen, vie energiat ja aiheuttaa negatiivisia tuntemuksia ja itseinhoakin joissain tapauksissa. Ehkä oon huomannu vast nyt miten ilkeitä ihmiset osaa olla tutuillekin, kun oon niin paljon yrittäny imeä itteeni sitä positiivisuutta mitä noista muista some-kanavoista saan. Mun mielestä kaikki vois vaan keskittyy siihen omaan elämään (vähän saa stalkata muitten omaa somessa ;) ), ja jos on mitään pahaa sanottavaa jostain niin anna olla tai pura se jollekkin muulle. Elämä on paljon kivempaa kun ollaan kaikki täällä positiivisia. Ja toivotaan vielä tähän päälle sitä maailmanrauhaa kuin missit konsanaan! :)

 Peace out!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PS. Kuvituksena käytin viime syksyn asukuvasaldoani. Huomatkaa ihanat pitkät punaiset hiukseni. :)

Farkkutakki / vanha

Huppari / Kreikasta

Hame / H&M

Kengät / Duffy

Kello / o.n.e

Korut / H&M