Summa summarum 2019

Enpä ole kirjoitellut tänne pitkään aikaan. Vuosi 2019 ja viime vuosikymmenkin on nyt ohi, ja vähän summasinkin instagramiin kulunutta vuotta. Ajattelin kuitenkin kirjoittaa tänne blogin puolelle vähän tarkemmin viime vuodesta. Ja voisin tehdä vielä oman koonnin koko vuosikymmenestä.

TAMMIKUU
Mun 1,5 vuotta kestänyt Lindex-ura päättyi. Tarkoitus oli vielä palata takaisin, mutta suunnitelmiin tulikin yllättäen muutos. Sain myös ikäviä uutisia meidän talousasioihin liittyen. Nyt vuosi tämän jälkeen alkaa kaikki olla siltä osin kunnossa.

HELMKUU
Aloitin siirtämään blogipostauksia ja kuvia Starboxista, kun saimme kuulla että portaali lopettaa. Uudet blogisivut avautuivat 11.2. Mut kutsuttiin yllättäen työhaastatteluun ja kävinkin suunnittelemaan sitä kautta uutta uraa.

MAALISKUU
Työt TE-toimistossa alkoivat. Vietettiin mun läksiäisiä entisen työporukan kanssa ja sisäinen viherpeukalo nosti päätään kun pääsin vaihtamaan kukkamultia.

HUHTIKUU
Kevään ensimmäiset terdet. Superlämmin huhtikuu, käytiin loppukuusta aamutreeneiksi heittelemässä mm. koripalloa.

TOUKOKUU
Aloitin Detox-kurssin vatsaystävällisestä ruoasta ja opin kurssilla paljon. Kokeilin myös Curly girl metodia, ja sain kuin sainkin tähän taipuisaan tukkaan taiottua muutaman kiharan.

Tässä ploppauksien kanssa kokeiltu pellavansiemengeeli.

KESÄKUU
Kesäkuu oli yhtä juhlaa. Siskon ylppärit, syntymäpäiviä ja juhannuksen juhlintaa mökillä. Tehtiin Petjan kanssa roadtrip Itä- ja Keski-Suomea kiertäen. Aloitin katsomaan vihdoin Game of Thronesia.

HEINÄKUU
Perustin blogille taas oman Instagram-tilinsä, joka oli piilotettuna ensin muutaman viikon ennen kuin sain sen julkaistua. Edellisen blogi-tilin lopetin muistaakseni 2015. Sain GOT-sarjan päätökseen vain kolmessa viikossa.

ELOKUU
Aloitin käymään fysioterapeutilla vaivaavien selkä- ja hartiakipujen takia. Ja suosittelen kyllä kaikille. Otettiin äkkilähtö Turkkin Marmarikseen, en ollut ennen käynyt Turkissa. Oli superkuuma, mutta ruoasta ja ihmisistä minulla on vain positiivista sanottavaa. Ja sain levättyä hyvin, vaikka minulla ei ollutkaan kuin 1+1 viikkoa lomaa.

SYYSKUU
Olin töissä mukana suunnittelemassa Tyhy-päivää ja se onnistui pienestä sateesta huolimatta lopulta hienosti. Tein "lyhyitä työviikkoja" syyskuun ajan. Milloin oli tyhyä, milloin yksittäisiä lomapäiviä ja milloin koulutusta. Oli kevyt laskeutuminen syksyyn.

Vuosipäivän kakut

LOKAKUU
Lokakuussa masentelin syksyä ja en jaksanut päivittää bujoa enkä somea. Sävytin hiukset toffee-sävytteellä. Olen viimeksi värjännyt latvat pari vuotta sitten. Ja koko pään raidoitukset laittanut viimeksi 2015. Joten ihan kivaa vaihtelua.

MARRASKUU
Juhlittiin työpaikan pikkujouluja ja ohjelmassa oli mm. keilausta. Tämän jälkeen kävin vielä 2 kertaa keilaamassa, mikä vastasi noin 10 vuoden keilauksia. Stressasin töiden jatkumista ja työhaastattelut vakivirkoja varten järjestettiin marraskuussa.

JOULUKUU
Valmistelin joulua. Pääsin extempore työkaverin kanssa Raskasta joulua -konserttiin. Vietettiin kavereiden kanssa pikkujouluja ja sain tietää, että sain vakinaisen viran. Sillä oli itselleni tulevaisuuden suunnittelun kannalta iso merkitys.

Palataan ensi kerralla viime vuosikymmenen tapahtumiin. Olisi kivaa muistella, mitä kaikkea on tapahtunut ja miettiä miten vuodet ovat muuttaneet itseä.

Huhtikuun loppuneet tuotteet

Täällä taas, pitkästä aikaa!! En käsitä miten nopeasti tämä kevät meni. Tuntuu ettei ole kerennyt uhrata ajatustakaan blogille. Voi myös olla, että uudella työllä on jotain vaikutusta. Mutta tänään ajattelin esitellä teille huhtikuussa loppuneita kosmetiikkatuotteita.

Katselin joskus aikojen alussa Youtubesta paljon "Emptys"-videoita eli videoita, missä esiteltiin loppuneita kauneustuotteita. Yleensä mulla loppuu kuukaudessa ehkä noin yks, kaks tuotetta ja joskus sattuu kerralla vähän enemmän. Huhtikuussa aika reilustikin enemmän.

Koko kuukauden satsi oli seuraavanlainen :
- Päiväseerumi
- Hiusseerumi
- Silmänympärysoide
- Kynsilakanpoistoaine
- Deodorantti
- Hammastahna
- Kuivashampoo
- Kaksi hiuslakkaa
- Vartalovoide
- Kaksi päivävoidetta
- Yövoide

Oon aika hidas käyttää kosmetiikkaa loppuun, sillä käytän kaikkea (ehkä liiankin) säästeliäästi. Onneksi ihan kaikkia tuotteita ei tarvinnut uusia, sillä mulla on hirveästi esim. päivävoiteita ja silmänympärysvoiteita valmiiksi kaapeissa. Ja toukokuussa sattui vielä niin sopivasti, että sokoksella oli 3+1 päivät, joten sain hankittua muutamat uudet putelit alennuksesta.
Miten paljon teiltä kuluu kosmetiikkaa kuukaudessa?


PS. Oltiin viime viikonloppuna roadtripillä Itä- ja Keski-Suomessa - yritän saada siitä tehtyä koostepostausta ensi viikolla.

Mist sä tuut?

Tää postausidea on pyörinyt mulla mielessä jo tosi pitkään. Ja tänään viimeeksi sen aihe nousi taas pinnalle. Tiedätkö kuinka uusia ihmisiä tavatessa yleensä kysytään että "Mist sä tuut?" Ihmisten alkuperää kysytään usein varsinkin silloin, kun murre ei mätsää sen hetkiseen asuinpaikkaan. Toisen puheesta kuulee, että tää tyyppi ei ainakaan oo kotoisin täältä.

Mun taustoista on ekan kerran kysytty varmaan silloin kun oltiin muutettu Lappeenrantaan. "Mä ja sä" särähtää varmasti eteläkarjalaiseen korvaan ja aina uusia koulukavereita tavatessa tuli mun taustat puheeksi. Usein jätin mainitsematta syntymäkaupunkini Kotkan ja ilmoitin olevani Espoosta, josta oltiin juuri Lappeenrantaan muutettu. Koin olevani enemmän espoolainen kuin kotkalainen, olinhan asunut muutaman vuoden enemmän pk-seudulla ja identiteettini oli varmasti kasvanut enemmän siellä asuessani.

Mun taustat tuli aina välillä esille mitä kummallisimmissa asioissa. Jossain vaiheessa kavereiden kanssa viestitellessä käytin aina "mä" sijasta "mie", mutta kotipaikkarakkaana vaihdoin jossain vaiheessa senkin väkisin takaisin mä-sanaan. Koin sen olevan kuitenkin enemmän mua. En halunnut myöskään ylioppilaslakkia ostaessani valita eteläkarjalaista puna-mustaa lakin sisustaa, vaan valitsin neutraalin suomalaisen sinivalkoisen. Kieltäydyin myös laulamasta "Karjalaisten laulua" lakituksessa, sillä sen lisäksi etten osannut sanoja, halusin osoittaa että minähän en ole täältä kotoisin.

Ekan kerran mun kokemusta omasta taustastani horjutettiin mun muutettua Joensuuhun. Ekaa kertaa elämässäni taisin sanoa olevani kotoisin Lappeenrannasta. Ekaa kertaa elämässäni taisin kokea, että mä olen tosiaan sieltä. Ja ekaa kertaa elämässäni uskalsin myöntää sen. Silloin jo mietin, että onko sillä merkitystä kuka sulta kysyy sun alkuperästä. Tai tarkemmin sanottuna missä asut kun sitä kysytään!

Pakka sekottui entisestään kun musta tuli paluumuuttaja ja muutettiin Petjan kanssa mun synnyinkaupunkiin Kotkaan. Ekaa kertaa ikinä mun maantieteellinen identiteetti tuntui olevan levällään kuin ne kuuluisat Jokisen eväät. Olin kuullut, että kotkalaiset ovat aika varauksellisia ulkopaikkakuntalaisia kohtaan, joten mikä olisi sen parempi kuin kertoa alunperin syntyneensä Kotkassa. Kuitenkin moni tarttuu mun murteeseen koska se ei kuulosta kotkalaiselta. Silloin kerron olevani Lappeenrannasta. Ja nyt uuden työn aloittaessani kirjoitin suoraan henkilöesittelyyni olevani sieltä.

Espoota tai Joensuuta en mainitse enää kuin sellaisissa tapauksissa, joissa puhun niistä ajoista kuin olen näissä kaupungeissa asunut. Esimerkiksi jos kerron tehneeni markkinointihommia Joensuussa tai kerron ala-asteajoistani Espoossa. Muuten oma identiteettini on linkittynyt nykyään vahvasti Etelä-Karjalaan. Muutama päivä sitten laskettiinkin, että olen asunut isoimman osan elämästäni siellä. Mun perhe ja suurin osa kavereistakin on siellä. Ja viime viikolla sain kuulla, että mun murteesta kuulee että oon Lappeenrannasta. Vaikka en edes sano "Mie"!!

Ehkä osa maantieteellisen identiteetin muodostumista on kiinni iästä. Pitää tuntea itsensä ja taustansa. Olla sinutkin ehkä itsensä kanssa. Varmasti meillä, jotka ovat asuneet monessa eri paikassa, identiteetin muodostumiseen menee kauemmin kuin muilla. Olen kuitenkin iloinen, että voin nykyään myöntää rohkeasti olevani Lappeenrannasta. Ja jos osaisin "Karjalaisten laulun" sanat, voisin jopa luikauttaa muutaman säkeen.